Eesti keel

Kuluneen viikon aikana olen koittanut korvat höröllä tarkkailla lähisukulaiskieltämme. Pystyn jo hitaasti lukemaan lehtiä ja keskustelustakin saatan saada jotain selvää. Harjoittelemaan joutuu pakostakin, vaikkapa työpaikkamme lähistöllä sijaitsevan Orto- ruokalan tiskillä, jossa ei suomea osata. Viimeksi tilasin sujuvasti hakklihapullid kartuliputrutrulla ja hyvää oli.

Vaikka suomen ja viron kielet eroavat toisistaan lisävokaalin õ.n, ja vokaalien painotuksen, sekä lyhentämisen osalta, on meillä selvästi yhteinen runko. Juuri ääntämiseron takia luetun ymmärtäminen on huomattavasti puhetta helpompaa. Kielen tarkkailun hienoin osuus on kuitenkin samankaltaiset sanat. Täällä käytössä olevat perussanat esiintyvät usein myös suomenkielessä, "hupisanoina". Eräänä päivänä etsin töissä pitkään pingutinta, kunnes lopulta löysin kiristystyökalun. Õhtu on ehtoo, lükkab on lykätä jne.

Loppuun lauantaina napattu aihekuva kaupungin päältä, jossa Henkan kanssa kävimme. Mukaan tarttui myös perinteikkäät käsinvirkatut lapaset, täällä kun on melkein yhtä kylmä kuin sielläkin.

  Hea nädalavahetus!